Lumimuutos

13/04/2026

ONKAMOILLA NEUVOTELLAAN LAAJOISTA KUNNOSTUSTOIMENPITEISTÄ, SÄRKIKALOJEN PYYNTI JATKUU JA SINILEVÄVAHTITOIMINTA KÄYNNISTYY

Onkamojärviltä on tunnistettu uusi merkittävä ravinnekuormituspiste. Sille haetaan satojen tuhansien rahoitusta ja neuvottelut on aloitettu maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Osuuskunta Lumimuutos rahoittaa 50 000 € vuodelle 2026 Onkamojärvien kunnostukseen, ja samalla avataan sinilevävahtitoiminta.

Onkamojärvien valuma-alueelta on löydetty merkittävä pistemäinen ravinnekuormituslähde, joka kuormittaa järviä, vaikka valuma-alue on muuten pitkälti onnistuttu saamaan vesienhoidon piiriin. Kuormituspisteessä on mahdollisesti pilaantuneita tai vaihdettavia maamassoja, ja sen kunnostaminen on useamman sadan tuhannen euron hanke. OSK Lumimuutos on käynnistänyt neuvottelut pilaantuneiden maiden hoitoon erikoistuneiden viranomaisten kanssa valtionrahoituksesta kohteelle. Tavoitteena on saada viranomaisten kanta syksyyn mennessä.

Jo nyt OSK Lumimuutos allokoi 50 000 € ennallistamis- ja seurantatyöhön omaa rahoitustaan. Sillä pyritään tarkastamaan ja tarvittaessa ajanmukaistamaan vuosina 2009-2023 toteutettujen vesiensuojelurakenteiden tilaa. Summa investoidaan osuuskunnan yleisapurahoista vesienhoidon saralla.

Lisäksi käynnistetään sinilevähavaintojen keruu. Osuuskunnan vesiensuojeluasiantuntija Eetu Niiranen ottaa vastaan kevään ja kesän 2026 sinilevähavaintoja, jotta niiden vakavuus ja tilanne saadaan mahdollisimman hyvin kartoitettua tulevalla kaudella. Kuvia ja havaintoja voi lähettää osoitteeseen eetu.niiranen at lumi.fi. Mainitse havainnon yhteydessä päivämäärä ja havainnon mahdollisimman tarkka sijainti.

Maanomistajat: jos omistat Onkamoiden valuma-alueelta metsätalouskäyttöön ojitettua suota ja olisit kiinnostunut keskustelemaan sen ennallistamispotentiaalista osana vesienhoitotyötä, ota yhteyttä tiedotus at lumi.fi

Onkamoiden tilan seuranta

Lumimuutos Osuuskunta aloitti alkuvuodesta 2023 vedenlaadun mittaukset Onkamojärvillä. Mittauksia on tehty talvisin järven jäällä. Keväällä ja syksyllä mitataan valuma-alueelta järviin tulevan veden laatua. Vesistön tilan seuranta on tärkeää, sillä sen avulla kyetään suunnittelemaan tulevia kunnostustoimia järkevästi.

Talvisin on mitattu veden happipitoisuutta eri syvyyksistä. Happipitoisuus on keskeinen vesistön ekologisesta tilasta kertova tekijä. Happi on vesistöissäkin elämän edellytys – muun muassa monet kalalajit kärsivät alhaisesta happipitoisuudesta. Maankäytön aiheuttama kuormitus on keskeisimpiä hapettomuuden aiheuttajia. Tilanne muodostaa tyypillisesti ”noidankehän” – ulkoinen kuormitus aiheuttaa hapettomuutta ja hapettomuus puolestaan kiihdyttää sisäistä kuormitusta, kun pohjaan sitoutuneita ravinteita alkaa vapautua veteen, eli rehevöitymistä tapahtuu kahdesta suunnasta. Hapettomuus ei ole Onkamoilla kuitenkaan uusi ilmiö – sitä on tavattu alusvesissä jo 1970-luvulla, kun ensimmäisiä mittauksia on tehty.

Onkamoilla veden happipitoisuus laskee voimakkaasti talven edetessä; alkutalvella syvänteiden happitilanne voi olla hyvä, mutta lopputalvesta on mitattu hyvin alhaisia pitoisuuksia – paikoitellen happi on jopa loppunut kokonaan.

Talvisin on mitattu myös veden ravinnepitoisuuksia, joiden avulla on selvitetty erityisesti sisäisen kuormituksen esiintymistä. Sisäistä kuormitusta ei havaittu Pieni-Onkamolla vuosina 2023–2025. Suuri-Onkamolla sisäisen kuormituksen esiintyminen vaihteli suuresti paikan ja ajan mukaan. Vuonna 2023 sisäistä kuormitusta löytyi Salmensillan, Hasonselän sekä Suuri-Onkamon syvänteistä. Vuosina 2024 ja 2025 tilanne oli parempi.

Seuraavaksi Lumimuutos kartoittaa Onkamojärvien ulkoisia kuormituslähteitä sekä seuraa jo tehtyjen vesiensuojelurakenteiden tehokkuutta.

Kalastus käynnistymässä

Puruveden talvinuottauskauden päätyttyä jäiden sulaessa kovaa vauhtia, osuuskuntamme kalastajat suuntaavat jälleen avovesipyyntiin Onkamoille. Pyyntivälineitä ovat rysät, verkot ja katiskat. Rysillä keskitytään erityisesti särkikalojen pyyntiin, millä pyritään jatkamaan Onkamoilla vuosien saatossa tehtyjä ansiokkaita hoitokalastusponnisteluja. Särkikalojen pyynnillä voidaan hillitä vesistön rehevöitymistä.

Särkikaloista jalostetaan herkullisia ja helppokäyttöisiä kalatuotteita, joita on saatavilla toimipisteellämme (Asemantie 35 B, Tohmajärvi). Myös tuoretta kalaa on tulossa myyntiin taas saatavuuden mukaan. Kalastuksen kuulumisia voi seurata facebookissa (Lumimuutos OSK) ja instagramissa (snowchange_fishery).


Lumimuutos etsii venepaikkaa vuokralle Suur-Onkamon rannasta – yhteydenotot osoitteeseen tiedotus at lumi.fi

Pro Onkamojärvet ry:n ansiokas työ tulossa esille kansainväliseen kirjaan

Onkamoiden hyväksi tehty valtava kunnostustyö on saamassa kansainvälistä tunnustusta osana Handbook of Community Responses to Climate Change -kirjaa. Teos esittelee toimivia paikallislähtöisiä ratkaisuja ympäri maailmaa luonnon tilan parantamiseksi. Kirja julkaistaan tämän vuoden aikana.

Lumimuutos Osuuskunnan juhlavuosi

Juhlistamme Lumimuutoksen 25-vuotista taivalta avaamalla kesäkuussa toimitiloihimme juhlanäyttelyn, joka valottaa toimintamme vaiherikkaita vuosia. Lumimuutos-hanke käynnistyi vuonna 2000 ja osuuskunta perustettiin 2005. Näyttelyn avautumisesta tiedotetaan toukokuussa.

Lumimuutos

05/04/2026

Rahekangas täydentää Kelsimäjoen laakson ennallistamista

Rahekangas on merkittävä 170 hehtaarin metsä- ja suokokonaisuus, joka tukee Kelsimäjoen jo käynnissä olevaa ennallistamista.

Kohde sijaitsee Ilomantsissa ja on osa osuuskunnan Koitajoki-työtä. Rahekangas on yhteensä 170 hehtaarin kokonaisuus, joka sisältää eri-ikäisiä metsiä, ehjää suota sekä pienvesiä. Se sijaitsee Kelsimäjoen laaksossa latvavesillä, jossa naapuripalstat ovat pitkälti saatettu ennallistuksen ja suojelun piiriin. Kohteelle käynnistetään ennallistamissuunnittelua kevään mittaan.

Lumimuutos

08/03/2026

Uusi tiedeartikkeli luotsaa Ouran saariston ennallistukseen raameja

Uusi tiedeartikkeli, joka julkaistiin tällä viikolla, antaa viitteitä siitä, miten Ouran saaristo Merikarvian edustalla voitaisiin saada ennallistuksen piiriin.

Artikkeli käy läpi Ouran kalastajien kulttuuriperintöä, saariston erityispiirteitä ja mahdollisuuksia merellisen ennallistamisen käynnistämiseen. Artikkeli on englanniksi.

Lumimuutos

17/02/2026

Timo Hannulan metsä sai uuden elämän

Yle kertoi joulukuussa metsiensuojeluohjelma Metso-ohjelman jatkuvasta rahapulasta. Jutussa oli esimerkkinä ylivieskalainen Timo Hannulan ja hänen sisarustensa metsä, jonka valtio oli jo kahdesti halunnut suojella, mutta jonka suojelu oli aina tyssännyt rahojen loppumiseen.

Kts linkistä koko juttu.

Lumimuutos

13/02/2026

Makkaralatva-aapa suojeltu

Lapin elinvoimakeskus ja Lumimuutos ovat suojelleet merkittävän, ennallistetun 330 hehtaarin Makkaralatva-aavan Ranualla.

Pysyvä rauhoituspäätös koskee Ranuan kunnassa sijaitsevia kiinteistöjä Kuusikkoaapa,
Kuusikkosuo ja Lumipalo. Kiinteistöjen pinta-ala on yhteensä noin 330,73 hehtaaria. Alue
täyttää luonnonsuojelulain 43 § (9/2023) mukaiset luonnonsuojelualueen perustamisedellytykset.

Alue koostuu pääosin luonnontilaisista vähäpuustoisista soista. Soiden seassa on yksittäisiä
kangasmaita (noin 8,4 hehtaaria), joissa on harjoitettu metsätaloutta. Ojitettuja soita
alueella on noin 21,5 hehtaaria, jotka ovat pääosin jo ennallistettu maanomistajan toimesta
viimevuosina.

Makkaralatva-aavan suojelu ja ennallistaminen tukee Litokairaan, joka on 30,000 hehtaarin suojelualue itään, ja luonnoltaan kansallisesti merkittävä.

Lumimuutos

06/02/2026

Mongabay raportoi kalottialueen soidensuojelusta

Yhdysvaltalainen media Mongabay raportoi Kanadan, Alaskan, Minnesotan ja kotimaan soidensuojeluyhteistyöstä.

Lumimuutos

04/02/2026

Uusia rahoituksia metsäpeuran tukemiseen

Earthshot-palkintoon liittyvä rahoitus sekä uusi EU LIFE -rahoitus laajentavat metsäpeuran tukitoimia.

Earthshot - Britanniassa jaettava ympäristöpalkinto on päättänyt tukea Lumimuutoksen ennallistamisohjelmaa n. 85,000 eurolla. Tämän lisäksi uusi EU LIFE-hanke tukee metsäpeuran mahdollisuuksia.

Suomen alkuperäiseen eläinlajistoon kuuluvan metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitotyöhön on saatu hankerahoitus EU LIFE -ohjelmasta. Seitsemän vuoden pituisen LIFEline4Fennicus -hankkeen tarkoituksena on parantaa metsäpeurakannan elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä.

Vuonna 2026 alkava hanke on suunniteltu kaksi vuotta sitten päivitetyn metsäpeurakannan hoitosuunnitelman pohjalta ja on suoraa jatkoa vuonna 2023 päättyneelle MetsäpeuraLIFE-hankkeelle. Uudessa hankkeessa toteutetaan monipuolisia suojelutoimia metsäpeuran tulevaisuuden turvaamiseksi.

”Hankkeen rungon muodostavat metsäpeurojen täydennysistutukset Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoissa sekä Tiilikkajärven kansallispuistossa toteutettava palautusistutus. Täydennysistutus vahvistaa nykyistä kantaa, palautusistutus tuo lajin takaisin entiselle esiintymisalueelle”, kertoo rahoitushakemuksen valmistelutyöstä vastannut metsäpeura-asiantuntija Milla Niemi Metsähallituksesta.

”Lisäksi jatkamme ja kehitämme hyvin toimivaa yhteistyötä porotalouden toimijoiden kanssa metsäpeuran perimän turvaamiseksi, parannamme ymmärrystä metsäpeuran elinympäristöistä sekä pohjustamme sen mahdollista tulevaa paluuta Pohjois-Karjalaan ennallistamalla mittavan määrän elinympäristöjä”, Niemi jatkaa.

Toimiviksi tiedettyjen suojelukeinojen rinnalle tuodaan hankkeessa myös uusia ratkaisuja turvaamaan metsäpeurakantaa. Hankkeessa muun muassa kehitetään metsäpeuran keinollisen lisääntymisen menetelmiä ja taltioidaan metsäpeuran perimää biopankkiin.

”Tämä auttaa ylläpitämään metsäpeuran eläintarhakannan perinnöllistä monimuotoisuutta ja varmistamaan, että täydennys- ja palautusistutuksiin on tulevaisuudessakin saatavilla sopivia kantayksilöitä”, Niemi taustoittaa. Uudet menetelmät tarjoavat varautumiskeinoja myös tilanteeseen, jossa metsäpeurakanta laskisi nopeasti esimerkiksi tarttuvan eläintaudin seurauksena.

Metsäpeuroja elää vain Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. Maailmankannan koko on arviolta viitisen tuhatta yksilöä, joista noin kolme tuhatta elää Suomessa. Meillä metsäpeuraa uhkaavat muun muassa maisemarakenteen muutokset, suurpetojen saalistus sekä liikenne.

Hanketta koordinoi Metsähallituksen Eräpalvelut. Hankekumppaneita ovat Luonnonvarakeskus, Lumimuutos Osuuskunta, Korkeasaaren eläintarha ja Ranuan Eläinpuisto. Työtä rahoittavat LIFE-ohjelman lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, European Wildlife Comeback Fund, Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö sekä hanketta toteuttavat organisaatiot. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 9,55 miljoonaa euroa. EU-rahoitus kattaa tästä 60 prosenttia.

LIFE on Euroopan unionin rahoitusinstrumentti, joka tukee ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeita ja edistää näin EU:n ympäristöpolitiikan toteuttamista.

Lumimuutos

16/01/2026

Tammikuussa merkittäviä luontometsiä mukaan Lapista ja Suomussalmelta

Ennallistamisohjelman tammikuu on käynnistynyt kiireisenä. Yhteensä 381 hehtaaria pääosin vanhoja ja luonnonmetsien kaltaisia kohteita on saatu mukaan. Niistä merkittävin on Pauttiselän saamelaismetsä Vuotsossa, joka sijaitsee suoraan Sompion luonnonpuiston kyljessä.

Tammikuussa on saatu mukaan merkittäviä vanhojen metsien ja soiden alueita Pohjois- ja Itä-Suomesta. Pauttiselän saamelaismetsä edustaa luontoarvoiltaan hyvin merkittävää kohdetta, se on noin 100 hehtaarin kokoinen. Pauttiselkä rajoittuu UKK-kansallispuistoon ja Sompion luonnonpuistoon. Siellä on useita uhanalaisia luontotyyppejä, samoin metsäkuvioiden lahopuuluokat ja rakenne ovat hyvät.

Sallan Vanhala on 136 hehtaarin kohde, jossa on ollut hakkuita, mutta erämaisten palstojen luonnontila on merkittävä. Tämä Itäkairan kohde tukee Joutsenaavan Natura-aluetta ja Lumimuutoksen Savukoski-Salla-alueen kokonaisuutta.

Ounas-Pallas-kansallispuiston kupeessa, Keräs-Siepin kylällä, on yhteensä 130 hehtaarin kokonaisuus neljässä palstassa. Ne muodostavat erittäin merkittävän ekologisen käytävän ja vanhojen metsien ja soiden alueen, joka tukee kansallispuistoa. Siepin palstalla on n. 200-vuotiasta luonnonmetsää.

Suomussalmen vienankarjalaiskylistä saatiin mukaan Hyryvaaran kohde. Se juhlistaa runonlaulaja Jussi Huovisen ja Lumimuutoksen yhteistyötä 2000-luvulta alkaen. Jussi lähti tuonilmaisiin 2017. Ennen sitä Jussi ja Lumimuutos ponnistelivat vienankarjalaisen kulttuurin perinteiden tukemiseksi. Huovista pidetään merkittävänä runonlaulajana.

Lumimuutos

21/12/2025

Hanki-kirja ja Mika Honkalinna esillä YLE:llä

Luontokuvaaja Mika Honkalinna julkaisi taannoin Lumimuutoksen kustantamana uuden Hanki-kirjan. YLE kertoo kirjasta.

Moni meistä toivoo lunta tähän joulunaikaan. Erityisen merkittävä lumi on luontokuvaaja ja kirjailija Mika Honkalinnalle. Hän on valokuvannut lumista talvista luontoa vuosikymmenien ajan, ja nyt viimeisimmän kirjan aiheeksi on pelkistynyt lumihanki. Minna Pyykkö kävi hänen kanssaan metsäretkellä Limingassa Pohjois- Pohjanmaalla.

Kirjaa saatavilla https://www.lumikala.com/books

Lumimuutos

08/12/2025

Hautarämeen suoalue ennallistettiin syksyllä 2025

Sotkamon Hautarämeellä, kunnan omistamalla kiinteistöllä (765-407-14-57), toteutettiin suoalueen ennallistaminen Osuuskunta Lumimuutoksen toimesta syksyllä 2025. Ennallistamisen tavoitteena oli parantaa luonnon monimuotoisuutta ja vähentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta Syväjärvi–Hautajärven vesistöön.

Historiallinen tausta ja sijainti

Hautaräme sijaitsee Hautaskylässä, Hautajärven ja Syväjärven välisellä suoalueella, jota halkoo Heinosenjoki. Noin 18 hehtaarin ennallistamisalue sijoittuu joen itäpuolelle. Alueen puoliavoin räme on ojitettu 1970–80-luvuilla metsätalouskäyttöön, mikä on kuivattanut suoluontotyyppejä ja heikentänyt viereisten vesistöjen vedenlaatua. Ojat laskevat Hautajärven ja Syväjärven väliseen salmeen, ja pohjoispuoliseen suonotkelmaan on vedetty muutama sammaloitunut oja, jotka laskevat Heinosenjoen suulle.

Ennallistamisen suunnittelu ja toteutus

Ennallistamissuunnittelu tehtiin keväällä 2025 karttatarkastelun ja maastokäyntien perusteella. Koko alue todettiin ennallistamisen kannalta merkitykselliseksi. Toimenpiteet suunniteltiin niin, etteivät ne vaaranna viereisten kangasmaiden metsätaloudellista käyttöä.

Työt toteutettiin konetyönä syksyllä 2025. Ojiin rakennettiin tiiviistä turpeesta patoja 40–50 metrin välein, ja patojen välit täytettiin kaivupenkoista otetulla turpeella. Erityistä huomiota kiinnitettiin ojiin, joissa veden virtaus oli suurinta. Työt tehtiin kuivaan ajankohtaan, mikä mahdollisti ojien täyttämisen lähes rantaan asti. Toteutus onnistui hyvin ja suunnitelmien mukaisesti.

Seuranta ja vaikutukset

Ennallistamisen onnistumista seurataan tiiviisti 1–2 vuoden ajan mm. drone-kuvauksella ja vedenkorkeuden sekä virtausten tarkkailulla. Kohteen hydrologia alkaa palautua heti ojien tukkimisen jälkeen ja kasvillisuuden sekä linnuston muutoksia voidaan havaita muutaman vuoden kuluttua. Ennallistamisen jälkeen alueella on edelleen sallittua metsästys, virkistyskäyttö ja jokamiehenoikeuksiin liittyvä toiminta.

Kohde on osa Sotkamon kunnan ja Osuuskunta Lumimuutoksen välistä yhteistyösopimusta.