Lumimuutos

11/05/2026

Ekologi Marjukka Dyerille nimikkokohde 80-vuotispäivän johdosta

Hangasneva on 12 hehtaarin ehjä suo- ja metsäalue Pirkanmaalla, Kuivasjärven valuma-alueella. Hangasnevan kulttuurihistoria on tärkeä – paikannimi viittaa metsäpeuran pyyntiin. Kohde on osa Lumimuutoksen kohteita, joilla tuetaan tulevia peuran vasomisalueita. Toukokuussa 2026 kohde nimettiin linjanjohtaja, lisensiaatti Marjukka Dyerin nimikkokohteeksi tämän 80-vuotispäivän kunniaksi ja yhteydessä. Dyer teki tieteellisen, luonnonsuojelullisen ja ympäristökoulutus-elämäntyönsä Tampereen ammattikorkeakoulussa, jossa Lumimuutos sijaitsi perustamisvuosinaan 2000-2004 ennen itsenäisen järjestön ja osuuskunnan aikakautta.

Dyer mahdollisti päättäväisyydellään ja tieteellisellä tarkastelullaan laajojen arktisen alueen sekä Pirkanmaan ilmastonmuutostutkimusten toteuttamisen, laajojen opiskelija- ja tutkijavaihto-ohjelmien toteutumisen muun muassa Kanadaan, Alaskaan, Venäjälle, Islantiin, Brysseliin, Norjaan, Ruotsiin ja Afrikkaan osana Lumimuutoksen varhaisia toimia. Näihin toimiin kuuluivat myös laajat tieteelliset julkaisut ja konferenssit, joiden järjestelyssä Dyer oli mukana.

Dyer edusti tuolloin ja edelleen uskoa ympäristöasioiden edistymiseen, jos niille mahdollistetaan kehys, jossa hyppäykset eteenpäin voivat edetä. Lumimuutosta ei olisi kansainvälisenä luontojärjestönä, tai tieteellisenä yksikkönä ilman Marjukan suoraa tukea ja ymmärrystä. On myös huomioitavaa, että nykyajassa vastaavanlaajuisen verkoston ja toiminnan perustaminen olisi lähes mahdotonta.

Marjukka vaikuttaa Pirkanmaalla, ja tämän takia, hänen merkkipäivänsä yhteydessä, Lumimuutos perustaa tämän seutukunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävän nimikkokohteen, joka on suojeltu luontoarvojensa takia lailla.

Hangasneva on samalla mennyttä – se on säilyttänyt ekosysteemien muiston ja lajiston, sekä metsä- että suolajien osalta, että tulevaa – osana Laadunviidannevan ja muiden ennallistamistoimien vaikutetta se on symboli siitä suomalaisesta luonnosta, jonka Marjukka halusi nähdä ja saada todeksi, ja täten nimeämme kohteen juhlistamaan hänen laajaa elämäntyötään luonnon, ympäristötoimien ja vesistöjen saralla, ja muistuttamaan vuosista, jolloin Lumimuutos perustettiin ensi muodossaan.

Lumimuutos

10/05/2026

Virtaavan veden jäljet, dokumenttielokuva, TRAILERI | Ensi-ilta 1.6.2026

Virtaavan veden jäljet on Tokrajärven kylätoimikunnan, STC Tuotanto Oy:n ja Lumimuutos Osuuskunnan yhdessä tuottama dokumenttielokuva, joka kertoo arkipäiväisestä elämästä Palojärven ja Koitereen nopeasti muuttuvien vedenpintojen äärellä. Elokuva taltioi vuodelta 2024 luonnon ja ihmisen kohtaamisen tilanteessa, jossa vesistöjen säännöstely ja luonnonilmiöt muokkaavat ympäristöä ennennäkemättömällä tavalla. Ensi-ilta Kino-Mantsissa 1.6.

Palojärvi ja vaeltavat turvelautat

Dokumentissa seurataan Palojärvellä vuonna 2024 taltioitua, useita kuukausia kestänyttä seurantakamerakuvaa sekä neljän paikallisen asukkaan kertomuksia alueelta. Dokumentin aikana Palojärven vedenpinta vaihtelee kokonaisuudessa lähes kolme metriä, mikä saa aikaan erikoisen ja vaarallisen ilmiön: irtonaisten turvelauttojen liikkumisen.

"Tässä saattaa hävitä vuorokaudessa metrin verran vedenpinta"
-Matti Eronen.


Nämä massiiviset lautat, joista vanhimmat ovat seilanneet järvellä jo yli 70 vuotta, eivät ole vain maiseman osia. Ne aiheuttavat todellisia vaaratilanteita veneilijöille ja vahingoittavat mökkiläisten laitureita ja muuta omaisuutta.

"Se on semmonen 180 metriä pitkä ja toista sataa metriä leveä"
Ville Pänttönen.


Koitereen vetäytyvä rantaviiva

Koitereella syksyn 2024 poikkeuksellinen vedenpinnan lasku jätti veneet rannoille kauas vesirajasta. Tilanne pakotti asukkaat käyttämään traktoreita ja jopa kaivinkonetta saadakseen veneensä turvaan talvisäilöön.

Vedenpinnan jatkuva ja voimakas vaihtelu on jättänyt jälkensä myös maastoon: rannat ovat sortuneet ja rantaviiva on siirtynyt vuosikymmenten saatossa paikoin useita metrejä. Järven muoto muuttuu pysyvästi, kun pieniä hiekkapohjaisia saaria on kadonnut kokonaan vesimassojen alle.

"Piilosaarista kolme on huuhtoutunut kokonaan pois, vaikka kartassa ne vielä näkyvät."
-Tarja Kettunen


Koitajoen suuri huoli - järvilohi

Veden säännöstelyn vaikutukset huipentuvat Koitajoella, jossa äärimmäisen uhanalaisen järvilohen tila on herättänyt suurta huolta. Kun voimakkaat juoksutukset ja vedenpinnan vaihtelut sotkevat kalojen luonnollista rytmiä, koko lajin tulevaisuus on vaakalaudalla.

"Kyllähän se näyttää tosi huonolta."
-Petteri Tahvanainen


Virtaavan veden jäljet on puheenvuoro paikallisten asukkaiden ja muuttuvan luonnon puolesta. Se on kuvaus siitä, mitä tapahtuu, kun ratkaisevien päätösten teko on kaukana tapahtumapaikasta.



Ensi-illan aikataulu 1.6.2026

17:00 Alkaen kahvia ja pientä syötävää
18:00 Alkupuhe, Harri Turunen, Tokrajärven kylätoimikunta
18:15 Dokumenttielokuva alkaa, kesto n. 40 min
19:00 Tilannekatsaus vesistöalueen tilaan ja tulevaisuuteen, keskustelu ja kysymykset.
20:00 Tapahtuma päättyy

Lumimuutos

21/04/2026

Ilomantsin kunta antoi luvan Korvinsuon ennallistamiseen

YLE raportoi uudesta vaiheesta Ilomantsin kunnan kanssa. Osuuskunta Lumimuutos haluaa ennallistaa Ilomantsissa kuusi suota. Kunnanhallitus antoi luvan ensimmäiselle kohteelle, 18 hehtaarin Korvinsuolle.

Kts linkistä koko juttu.

Lumimuutos

13/04/2026

ONKAMOILLA NEUVOTELLAAN LAAJOISTA KUNNOSTUSTOIMENPITEISTÄ, SÄRKIKALOJEN PYYNTI JATKUU JA SINILEVÄVAHTITOIMINTA KÄYNNISTYY

Onkamojärviltä on tunnistettu uusi merkittävä ravinnekuormituspiste. Sille haetaan satojen tuhansien rahoitusta ja neuvottelut on aloitettu maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Osuuskunta Lumimuutos rahoittaa 50 000 € vuodelle 2026 Onkamojärvien kunnostukseen, ja samalla avataan sinilevävahtitoiminta.

Onkamojärvien valuma-alueelta on löydetty merkittävä pistemäinen ravinnekuormituslähde, joka kuormittaa järviä, vaikka valuma-alue on muuten pitkälti onnistuttu saamaan vesienhoidon piiriin. Kuormituspisteessä on mahdollisesti pilaantuneita tai vaihdettavia maamassoja, ja sen kunnostaminen on useamman sadan tuhannen euron hanke. OSK Lumimuutos on käynnistänyt neuvottelut pilaantuneiden maiden hoitoon erikoistuneiden viranomaisten kanssa valtionrahoituksesta kohteelle. Tavoitteena on saada viranomaisten kanta syksyyn mennessä.

Jo nyt OSK Lumimuutos allokoi 50 000 € ennallistamis- ja seurantatyöhön omaa rahoitustaan. Sillä pyritään tarkastamaan ja tarvittaessa ajanmukaistamaan vuosina 2009-2023 toteutettujen vesiensuojelurakenteiden tilaa. Summa investoidaan osuuskunnan yleisapurahoista vesienhoidon saralla.

Lisäksi käynnistetään sinilevähavaintojen keruu. Osuuskunnan vesiensuojeluasiantuntija Eetu Niiranen ottaa vastaan kevään ja kesän 2026 sinilevähavaintoja, jotta niiden vakavuus ja tilanne saadaan mahdollisimman hyvin kartoitettua tulevalla kaudella. Kuvia ja havaintoja voi lähettää osoitteeseen eetu.niiranen at lumi.fi. Mainitse havainnon yhteydessä päivämäärä ja havainnon mahdollisimman tarkka sijainti.

Maanomistajat: jos omistat Onkamoiden valuma-alueelta metsätalouskäyttöön ojitettua suota ja olisit kiinnostunut keskustelemaan sen ennallistamispotentiaalista osana vesienhoitotyötä, ota yhteyttä tiedotus at lumi.fi

Onkamoiden tilan seuranta

Lumimuutos Osuuskunta aloitti alkuvuodesta 2023 vedenlaadun mittaukset Onkamojärvillä. Mittauksia on tehty talvisin järven jäällä. Keväällä ja syksyllä mitataan valuma-alueelta järviin tulevan veden laatua. Vesistön tilan seuranta on tärkeää, sillä sen avulla kyetään suunnittelemaan tulevia kunnostustoimia järkevästi.

Talvisin on mitattu veden happipitoisuutta eri syvyyksistä. Happipitoisuus on keskeinen vesistön ekologisesta tilasta kertova tekijä. Happi on vesistöissäkin elämän edellytys – muun muassa monet kalalajit kärsivät alhaisesta happipitoisuudesta. Maankäytön aiheuttama kuormitus on keskeisimpiä hapettomuuden aiheuttajia. Tilanne muodostaa tyypillisesti ”noidankehän” – ulkoinen kuormitus aiheuttaa hapettomuutta ja hapettomuus puolestaan kiihdyttää sisäistä kuormitusta, kun pohjaan sitoutuneita ravinteita alkaa vapautua veteen, eli rehevöitymistä tapahtuu kahdesta suunnasta. Hapettomuus ei ole Onkamoilla kuitenkaan uusi ilmiö – sitä on tavattu alusvesissä jo 1970-luvulla, kun ensimmäisiä mittauksia on tehty.

Onkamoilla veden happipitoisuus laskee voimakkaasti talven edetessä; alkutalvella syvänteiden happitilanne voi olla hyvä, mutta lopputalvesta on mitattu hyvin alhaisia pitoisuuksia – paikoitellen happi on jopa loppunut kokonaan.

Talvisin on mitattu myös veden ravinnepitoisuuksia, joiden avulla on selvitetty erityisesti sisäisen kuormituksen esiintymistä. Sisäistä kuormitusta ei havaittu Pieni-Onkamolla vuosina 2023–2025. Suuri-Onkamolla sisäisen kuormituksen esiintyminen vaihteli suuresti paikan ja ajan mukaan. Vuonna 2023 sisäistä kuormitusta löytyi Salmensillan, Hasonselän sekä Suuri-Onkamon syvänteistä. Vuosina 2024 ja 2025 tilanne oli parempi.

Seuraavaksi Lumimuutos kartoittaa Onkamojärvien ulkoisia kuormituslähteitä sekä seuraa jo tehtyjen vesiensuojelurakenteiden tehokkuutta.

Kalastus käynnistymässä

Puruveden talvinuottauskauden päätyttyä jäiden sulaessa kovaa vauhtia, osuuskuntamme kalastajat suuntaavat jälleen avovesipyyntiin Onkamoille. Pyyntivälineitä ovat rysät, verkot ja katiskat. Rysillä keskitytään erityisesti särkikalojen pyyntiin, millä pyritään jatkamaan Onkamoilla vuosien saatossa tehtyjä ansiokkaita hoitokalastusponnisteluja. Särkikalojen pyynnillä voidaan hillitä vesistön rehevöitymistä.

Särkikaloista jalostetaan herkullisia ja helppokäyttöisiä kalatuotteita, joita on saatavilla toimipisteellämme (Asemantie 35 B, Tohmajärvi). Myös tuoretta kalaa on tulossa myyntiin taas saatavuuden mukaan. Kalastuksen kuulumisia voi seurata facebookissa (Lumimuutos OSK) ja instagramissa (snowchange_fishery).


Lumimuutos etsii venepaikkaa vuokralle Suur-Onkamon rannasta – yhteydenotot osoitteeseen tiedotus at lumi.fi

Pro Onkamojärvet ry:n ansiokas työ tulossa esille kansainväliseen kirjaan

Onkamoiden hyväksi tehty valtava kunnostustyö on saamassa kansainvälistä tunnustusta osana Handbook of Community Responses to Climate Change -kirjaa. Teos esittelee toimivia paikallislähtöisiä ratkaisuja ympäri maailmaa luonnon tilan parantamiseksi. Kirja julkaistaan tämän vuoden aikana.

Lumimuutos Osuuskunnan juhlavuosi

Juhlistamme Lumimuutoksen 25-vuotista taivalta avaamalla kesäkuussa toimitiloihimme juhlanäyttelyn, joka valottaa toimintamme vaiherikkaita vuosia. Lumimuutos-hanke käynnistyi vuonna 2000 ja osuuskunta perustettiin 2005. Näyttelyn avautumisesta tiedotetaan toukokuussa.

Lumimuutos

05/04/2026

Rahekangas täydentää Kelsimäjoen laakson ennallistamista

Rahekangas on merkittävä 170 hehtaarin metsä- ja suokokonaisuus, joka tukee Kelsimäjoen jo käynnissä olevaa ennallistamista.

Kohde sijaitsee Ilomantsissa ja on osa osuuskunnan Koitajoki-työtä. Rahekangas on yhteensä 170 hehtaarin kokonaisuus, joka sisältää eri-ikäisiä metsiä, ehjää suota sekä pienvesiä. Se sijaitsee Kelsimäjoen laaksossa latvavesillä, jossa naapuripalstat ovat pitkälti saatettu ennallistuksen ja suojelun piiriin. Kohteelle käynnistetään ennallistamissuunnittelua kevään mittaan.

Lumimuutos

08/03/2026

Uusi tiedeartikkeli luotsaa Ouran saariston ennallistukseen raameja

Uusi tiedeartikkeli, joka julkaistiin tällä viikolla, antaa viitteitä siitä, miten Ouran saaristo Merikarvian edustalla voitaisiin saada ennallistuksen piiriin.

Artikkeli käy läpi Ouran kalastajien kulttuuriperintöä, saariston erityispiirteitä ja mahdollisuuksia merellisen ennallistamisen käynnistämiseen. Artikkeli on englanniksi.

Lumimuutos

17/02/2026

Timo Hannulan metsä sai uuden elämän

Yle kertoi joulukuussa metsiensuojeluohjelma Metso-ohjelman jatkuvasta rahapulasta. Jutussa oli esimerkkinä ylivieskalainen Timo Hannulan ja hänen sisarustensa metsä, jonka valtio oli jo kahdesti halunnut suojella, mutta jonka suojelu oli aina tyssännyt rahojen loppumiseen.

Kts linkistä koko juttu.

Lumimuutos

13/02/2026

Makkaralatva-aapa suojeltu

Lapin elinvoimakeskus ja Lumimuutos ovat suojelleet merkittävän, ennallistetun 330 hehtaarin Makkaralatva-aavan Ranualla.

Pysyvä rauhoituspäätös koskee Ranuan kunnassa sijaitsevia kiinteistöjä Kuusikkoaapa,
Kuusikkosuo ja Lumipalo. Kiinteistöjen pinta-ala on yhteensä noin 330,73 hehtaaria. Alue
täyttää luonnonsuojelulain 43 § (9/2023) mukaiset luonnonsuojelualueen perustamisedellytykset.

Alue koostuu pääosin luonnontilaisista vähäpuustoisista soista. Soiden seassa on yksittäisiä
kangasmaita (noin 8,4 hehtaaria), joissa on harjoitettu metsätaloutta. Ojitettuja soita
alueella on noin 21,5 hehtaaria, jotka ovat pääosin jo ennallistettu maanomistajan toimesta
viimevuosina.

Makkaralatva-aavan suojelu ja ennallistaminen tukee Litokairaan, joka on 30,000 hehtaarin suojelualue itään, ja luonnoltaan kansallisesti merkittävä.

Lumimuutos

06/02/2026

Mongabay raportoi kalottialueen soidensuojelusta

Yhdysvaltalainen media Mongabay raportoi Kanadan, Alaskan, Minnesotan ja kotimaan soidensuojeluyhteistyöstä.

Lumimuutos

04/02/2026

Uusia rahoituksia metsäpeuran tukemiseen

Earthshot-palkintoon liittyvä rahoitus sekä uusi EU LIFE -rahoitus laajentavat metsäpeuran tukitoimia.

Earthshot - Britanniassa jaettava ympäristöpalkinto on päättänyt tukea Lumimuutoksen ennallistamisohjelmaa n. 85,000 eurolla. Tämän lisäksi uusi EU LIFE-hanke tukee metsäpeuran mahdollisuuksia.

Suomen alkuperäiseen eläinlajistoon kuuluvan metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitotyöhön on saatu hankerahoitus EU LIFE -ohjelmasta. Seitsemän vuoden pituisen LIFEline4Fennicus -hankkeen tarkoituksena on parantaa metsäpeurakannan elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä.

Vuonna 2026 alkava hanke on suunniteltu kaksi vuotta sitten päivitetyn metsäpeurakannan hoitosuunnitelman pohjalta ja on suoraa jatkoa vuonna 2023 päättyneelle MetsäpeuraLIFE-hankkeelle. Uudessa hankkeessa toteutetaan monipuolisia suojelutoimia metsäpeuran tulevaisuuden turvaamiseksi.

”Hankkeen rungon muodostavat metsäpeurojen täydennysistutukset Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoissa sekä Tiilikkajärven kansallispuistossa toteutettava palautusistutus. Täydennysistutus vahvistaa nykyistä kantaa, palautusistutus tuo lajin takaisin entiselle esiintymisalueelle”, kertoo rahoitushakemuksen valmistelutyöstä vastannut metsäpeura-asiantuntija Milla Niemi Metsähallituksesta.

”Lisäksi jatkamme ja kehitämme hyvin toimivaa yhteistyötä porotalouden toimijoiden kanssa metsäpeuran perimän turvaamiseksi, parannamme ymmärrystä metsäpeuran elinympäristöistä sekä pohjustamme sen mahdollista tulevaa paluuta Pohjois-Karjalaan ennallistamalla mittavan määrän elinympäristöjä”, Niemi jatkaa.

Toimiviksi tiedettyjen suojelukeinojen rinnalle tuodaan hankkeessa myös uusia ratkaisuja turvaamaan metsäpeurakantaa. Hankkeessa muun muassa kehitetään metsäpeuran keinollisen lisääntymisen menetelmiä ja taltioidaan metsäpeuran perimää biopankkiin.

”Tämä auttaa ylläpitämään metsäpeuran eläintarhakannan perinnöllistä monimuotoisuutta ja varmistamaan, että täydennys- ja palautusistutuksiin on tulevaisuudessakin saatavilla sopivia kantayksilöitä”, Niemi taustoittaa. Uudet menetelmät tarjoavat varautumiskeinoja myös tilanteeseen, jossa metsäpeurakanta laskisi nopeasti esimerkiksi tarttuvan eläintaudin seurauksena.

Metsäpeuroja elää vain Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. Maailmankannan koko on arviolta viitisen tuhatta yksilöä, joista noin kolme tuhatta elää Suomessa. Meillä metsäpeuraa uhkaavat muun muassa maisemarakenteen muutokset, suurpetojen saalistus sekä liikenne.

Hanketta koordinoi Metsähallituksen Eräpalvelut. Hankekumppaneita ovat Luonnonvarakeskus, Lumimuutos Osuuskunta, Korkeasaaren eläintarha ja Ranuan Eläinpuisto. Työtä rahoittavat LIFE-ohjelman lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, European Wildlife Comeback Fund, Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö sekä hanketta toteuttavat organisaatiot. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 9,55 miljoonaa euroa. EU-rahoitus kattaa tästä 60 prosenttia.

LIFE on Euroopan unionin rahoitusinstrumentti, joka tukee ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeita ja edistää näin EU:n ympäristöpolitiikan toteuttamista.