Lumimuutos
09/09/2025
Sevettijärven kunnostus, joka alkoi ensi muodossaan vuonna 2015 on valmis
Sevettijärven kunnostus, joka alkoi ensi muodossaan vuonna 2015 on valmis. Viimeistelyt tehdään syyskuun puolivälissä ja 19.9. on infotilaisuus Sevettijärven koululla. Samalla julkaistaan valokuvateos kolttasaamelaisista. Sevettijärven eroosiontorjunta- ja kunnostushanke alkoi kolttasaamelaisten kyläkokouksen päätöksellä 2015. Aluksi se eteni suunnittelu- ja tutkimusvaiheeseen. Tämän jälkeen koitti vuosien 2017-21 välillä luvitus. Vuosien 2022-25 aikana, pääosin OSK Lumimuutoksen varoilla ja Inarin kunnan määräavustuksilla järven ongelmiin on tartuttu ja hankkeen toimet ovat päättyneet.
Pääasiassa hankkeessa on toteutettu:
Jäniskosken kalataloudellinen kunnostus
Kunnanniemen eroosiontorjunta
Martinniemen eroosiontorjunta
Porttiniemen eroosiontorjunta
Laaja mikromuovi- ja vedenlaatu- ja kalastustutkimus
Hankkeen ostopalveluissa on hyödynnetty pääasiassa Sevettijärven ja Inarin kunnan alueen yrittäjiä. Tutkimus- ja seurantahankkeessa on ollut useita kolttasaamelaisia tutkimusapulaisina ja seurantatöissä. Hanke edustaa laajinta vesiensuojelu- ja kunnostustointa Saamelaisalueella Suomessa.
Hanke onnistui tavoitteissaan, eli pysäyttämään Sevettijärveä vaivaavan akuutin eroosio-ongelman, jolla on ollut vaikutuksia vedenlaatuun, kalastoon ja järven reuna-alueisiin. OSK Lumimuutoksen ennallistamisohjelma on saanut myös järven rantametsistä merkittävän osan luonnontilaa ylläpitävään tilaan. OSK Lumimuutoksen työ kolttasaamelaisella alueella jatkuu Näätämöjoen lohen tilan seurannalla, Näätämövuonon monitieteisen arvion sekä palsasoiden tilan seurannalla 2030-luvulle asti.
Tule kuulemaan hankkeen päättymisestä, tuloksista ja keskustelemaan, kysymään toimista ja niihin liittyvistä seikoista Sevettijärven koululle kello 18-19 perjantaina 19.9.2025!
Samassa yhteydessä (painotekninen varaus, ainakin digitaalinen versio nähtävillä) julkaistaan ainakin digitaalisena uusi kirja (FI/ENG):
When Gwich’in and Skolt Sámi Meet (‘Kun Gwich’in-kansa ja kolttasaamelaiset kohtaavat’).
Uniikki dokumentaatio 1980-luvun Sevettijärveltä
Kirja, joka on sekä suomeksi että englanniksi, käsittelee kahden arktisen alkuperäiskansan, gwich’inien (Luoteisterritoriot, Kanada) ja Suomen kolttasaamelaisten elämää valokuvien keinoin. Valokuvakirja on eräänlainen tilinpäätös viisi vuotta jatkuneelle EU-rahoitteiselle tutkimushankkeelle Arctic Passion, jossa molemmat alkuperäiskansat jakoivat perinteistä tietoaan, luontohavaintojaan ja tietojaan tutkijoille ja laajemmalle yleisölle. Hankkeen kokonaistulokset ja tietokannat ovat saatavissa (englanniksi) kaikille tietopalvelussa ”Arctic Seas”.
Lumimuutos
15/08/2025
Dosentti Anna-Mari Markkolalle nimikkokohde Elpyvä maisema-ennallistamisohjelmaan
Kasvi- ja maaperäekologi, dosentti Annamari Markkola on tehnyt työuransa Oulun yliopistossa ja toiminut 1970-luvun lopulta alkaen oululaisissa luonnonsuojelu- ja luontoharrastusjärjestöissä. Sekä tutkimuksessa että suojeluasioissa hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat olleet mm. metsäekologia, lajien väliset vuorovaikutukset, uhanalaiset lajit ja perinnemaisemat. Markkola on tehnyt yhteistyötä osuuskunnan kanssa 2000-luvulta alkaen, ja erityisesti 2017 jälkeen, jolloin Elpyvä maisema-ohjelma perustettiin.
Markkolan rooli on ollut keskeinen osuuskunnan toiminnan, kohteiden, tieteellisen työskentelyn ja eheän toiminnan kannalta. Dosentti Markkola on osoittanut kokonaisvaltaista biokulttuurista ja sosiaalis-ekologista otetta perinteisten luonnontieteellisten menetelmien lisäksi esimerkiksi saamelaisalueella sekä kotiseudulla Pohjois-Karjalassa. Dosentti Markkola täytti 70 vuotta kesällä 2025. Näiden seikkojen valossa OSK Lumimuutos perustaa nimikkokohteen: Joensuun kaupungissa sijaitsevan Heinävaaran Laineensuon, joka nimetään Annamari Markkolan nimikkokohteeksi ja juhlistamaan hänen elämäntyötään suomalaisen luonnon hyväksi. Laineensuo on seutukunnallisesti tärkeä 26 hehtaarin kohde, jonka tukemiseen Markkola on osallistunut aiemminkin. Sen pohjoispää on ennallistettu 2010-luvulla.
Lumimuutos
11/08/2025
Pikkunahkiaisen polku
Tämä pieni luontopolku, pituudeltaan noin kilometri, muodostaa retkeilypolku Oravantaipaleen lisäosan. Sen varrella voit tutustua Kissapuron luontoon ja sen ennallistamistoimiin. Alue ennallistettiin osana Jukajoen ja Jukajärven valuma-aluetta. Jukajoella tapahtui vuonna 2010 ja 2011 merkittävät kalakuolemat.
Vuonna 2011 Alavi-Jukajärven ja Selkien kylät yhdistivät voimansa koko vesistön kunnostamiseksi. Lähes vuosikymmenen työn jälkeen päästöt Kissapurosta on saatu kuriin. Samalla paikallinen maanomistaja ja tutkijat löysivät yllättäen Kissapurosta elävän pikkunahkiaiskannan.
Erityispiirteenä ovat alueella esiintyvät saukko ja pikkunahkiainen. Nämä eläimet kertovat Kissapuron hyvästä tilasta ja mm. vedenlaadusta. Reitin varrella on kylttejä, joissa kerrotaan sekä ennallistamistoimista että näistä eläimistä.
Alueella on ensimmäisenä Suomessa sovellettu laajasti yhteisöpohjaista ympäristöseurantaa, jossa paikallisten tieto on yhtä arvokasta kuin luonnontieteellinen aineisto, kun vesistön tilaa seurataan.
Luontopolkua ylläpitää Osuuskunta Lumimuutos. Osuuskunta oli toteuttamassa alueen ennallistuksia.
https:
Lumimuutos
01/08/2025
Makkaralatva-aapa ennallistettu
Makkaralatva-aapa on 330 hehtaarin aapasuokokonaisuus Ranualla. Se on nyt kokonaan ennallistettu.
Makkaralatva-aapa on osa Climate Breakthrough-aloitetta ja merkittävä napapiirin läheisyydessä oleva suokokonaisuus. Sen länsi-, etelä- ja itäosissa oli aikanaan ojitettua aluetta. Kesäkuun ja heinäkuun aikana Henri Leskinen Lumimuutoksesta ennallisti kohteen. Työnjohtajana ja suunnittelijana toimi Janne Raassina. Makkaralatva-aapa on merkittävä myös sen takia, että se sijaitsee yli 30,000 hehtaarin Litokairan vieressä ja laajentaa soiden suojelua ja ennallistamista länteen päin.
Lumimuutos
06/07/2025
Koitajoki esillä Helsingin Sanomissa
HS kirjoittaa laajan artikkelin Koitajoen kulttuurisesta ja luonnon ennallistamisesta.
Artikkelissa on esillä, että Koitajoki Pohjois-Karjalassa on kokenut suuria muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana ihmisen toiminnan seurauksena. Joen valuma-alueella on käynnissä laaja ennallistamishanke, jossa korjataan vaurioita ja elvytetään alueen kulttuuriperintöä. Ennallistaminen alkaa soiden kunnostamisesta, mikä auttaa palauttamaan jokea kohti luonnontilaa ja elvyttämään uhanalaisia kalakantoja. Koitajoen alue on vaikuttanut merkittävästi suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti Kalevalan ja sitä kautta Tolkienin teosten kautta.
https:
Lumimuutos
02/07/2025
Metsäpeuran suojeluun mittava EU-rahoitus
Suomen alkuperäiseen eläinlajistoon kuuluvan metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitotyöhön on saatu hankerahoitus EU LIFE -ohjelmasta. Seitsemän vuoden pituisen LIFEline4Fennicus -hankkeen tarkoituksena on parantaa metsäpeurakannan elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä.
Vuonna 2026 alkava hanke nojaa vahvasti kaksi vuotta sitten päivitettyyn metsäpeurakannan hoitosuunnitelmaan ja on suoraa jatkoa vuonna 2023 päättyneelle MetsäpeuraLIFE-hankkeelle. Uudessa hankkeessa toteutetaan monipuolisia suojelutoimia peuran tulevaisuuden turvaamiseksi.
”Hankkeen rungon muodostavat metsäpeurojen täydennysistutukset Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoissa sekä Tiilikkajärven kansallispuistossa toteutettava palautusistutus”, kertoo rahoitushakemuksen valmistelutyöstä vastannut metsäpeura-asiantuntija Milla Niemi Metsähallituksesta. ”Lisäksi jatkamme ja kehitämme hyvin toimivaa yhteistyötä porotalouden toimijoiden kanssa metsäpeuran perimän turvaamiseksi, sekä pohjustamme metsäpeuran mahdollista tulevaa paluuta Pohjois-Karjalaan ennallistamalla mittavan määrän elinympäristöjä”, Niemi jatkaa.
Toimivaksi tiedettyjen suojelukeinojen lisäksi luvassa on uusia avauksia. Hankkeessa muun muassa kehitetään metsäpeuran keinollisen lisääntymisen menetelmiä ja taltioidaan metsäpeuran perimää biopankkiin. ”Nämä toimet auttavat ylläpitämään metsäpeuran eläintarhakannan perinnöllistä monimuotoisuutta ja edelleen varmistamaan, että täydennys- ja palautusistutuksiin on tulevaisuudessakin saatavilla sopivia kantayksilöitä”, Niemi taustoittaa. Samalla uudet työkalut tuovat turvaa tilanteeseen, jossa metsäpeurakanta laskisi nopeasti esimerkiksi tarttuvan eläintaudin seurauksena.
Metsäpeuroja elää vain Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. Maailmankannan koko on arviolta viitisen tuhatta yksilöä, joista noin kolme tuhatta elää Suomessa. Metsäpeuraa uhkaavat muun muassa maisemarakenteen muutokset, suurpetojen saalistus sekä liikenne.
Hanketta koordinoi Metsähallitus Eräpalvelut. Hankekumppaneita ovat Luonnonvarakeskus, Lumimuutos Osuuskunta, Korkeasaaren eläintarha ja Ranuan Eläinpuisto. Työtä rahoittavat LIFE-ohjelman lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, European Wildlife Comeback Fund, Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö sekä hanketta toteuttavat organisaatiot. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 9,55 miljoonaa euroa. EU-rahoitus kattaa tästä 60 %.
LIFE on Euroopan unionin rahoitusinstrumentti, joka tukee ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeita ja edistää näin EU:n ympäristöpolitiikan toteuttamista.
YLE raportoi hankkeesta, linkissä.
https:
Lumimuutos
30/06/2025
Leväkankaan ja Ilvesmaan kohteet realisoivat maisematason ennallistusta Siikajoella
Leväkankaan ja Ilvesmaan ovat soiden ja metsien melko luonnontilainen kokonaisuus, jonka suuruus on n. 100 hehtaaria kolmessa palstassa Siikajoella, Pohjois-Pohjanmaalla. Ne ovat seutukunnallisesti merkittäviä luonnonarvojensa takia.
Leväkankaan ja Ilvesmaan kohteet saatiin keväällä 2025 mukaan. Kohteilla on suojelustatuksestaan huolimatta ja vanhojen rauhoitusmääräysten johdosta jonkin verran kontrolloituja hakkuita, mutta niiden luonnontila on edelleen merkittävä. Kohteet ovat sekä luontotyypeiltään, maisematason kokonaisuuksina että lintujen elinympäristöinä merkittäviä seutukunnallisesti. Ne ovatkin Lumimuutoksen Pohjois-Pohjanmaan kohteista merkittävimpiä vuoden 2025 hankintoja.
Lumimuutos
08/06/2025
YLE raportoi ennallistamisesta
YLE raportoi OSK Lumimuutoksen ennallistamisesta osana teemailtaansa. Lumimuutos-osuus alkaa n. 1 h ja 10 min ohjelmaan.
Ennallistaminen palauttaa ihmisen muokkaamia ympäristöjä takaisin luonnontilaan tai ainakin lähelle sitä. Kuinka metsien ja soiden monimuotoisuus palautetaan? Mitä toimenpiteitä tarvitaan jokien ja järvien kanssa? Mitä kaikkea voi ennallistaa ja mitä se maksaa?
Teemailta käsittelee Lumimuutoksen osuudessa esimerkiksi kokonaisten järvien valuma-aluekunnostuksia, Goldman-palkintoa ja metsiä Etelä-Suomessa.
https:
Lumimuutos
27/05/2025
Uusi tiedepaperi keskittyy oravan kulttuuriseen ja ekologiseen rooliin
Uusi vertaisarvioitu tiedeartikkeli on julkaistu Ecology and Evolution-lehdessä.
Oravan rooli boreaalisissa metsissä, ennallistuksen kysymykset sekä perinnetieto kutoutuvat yhteen uudessa tiedeartikkelissa, joka piirtää ääriviivoja tämän ikonisen eläimen roolista metsäluonnolle. Artikkelissa on mukana kolmen perinteenkantajan tietoja Kiihtelysvaarasta ja Länsi-Suomesta. Lisäksi on myös saamelaisten näkökulmia oravaan.
https:
Lumimuutos
29/04/2025
Uusi suoatlas tukee Puolan ja Ukrainan soiden ennallistamista
Pohjoismaiden neuvoston tukema hanke ""Nature-based solutions in open wetlands restoration for biodiversity, water quality improvement and climate mitigation"" kokosi huhtikuussa Lumimuutoksen asiantuntijoita Puolaan, jossa julkaistiin uusi ennallistamisatlas Itä-Eurooppaan.
Puolan vierailun aikana tutustuttiin muun muassa Bagno Bubnówin alueeseen, jossa niitto on pääasiallinen ennallistusmenetelmä. Holeszów re-wetting -alueella ennallistettiin vedenpintaa nostamalla.
Vierailun aikana julkaistiin uusi Atlas, joka tukee Puolan ja Ukrainan soiden ja kosteikoiden kartoitusta ja viestintää. Samalla alueen ennallistamiskokonaisuuksista saadaan parempaa yleiskuvaa.
Syyskuussa päättyvän hankkeen tuloksia tullaan ottamaan käyttöön alueen ennallistamistoimijoiden työssä.
https:
