Lumimuutos
18/02/2025
Sotkamon kunta ja Lumimuutos yhteistyöhön metsäpeuran elinympäristöjen ennallistamiseksi
Tänään on solmittu vuoteen 2045 jatkuva yhteistyösopimus ennallistamisesta Sotkamon Tipasojan suunnalla. Kokonaisuudessaan ennallistamisala on yli 50 hehtaaria.
Sotkamon kunta ja Lumimuutos ovat solmineet yhteistyön ennallistamisesta. Tavoitteena on tukea metsäpeuran talvilaidunalueita ja valuma-aluekunnostusta Tipasojan suunnalla. Lumimuutos omistaa alueella n. 26 hehtaaria ydinaluetta. Naapuripalstan omistaja Sotkamon kunta ja Lumimuutos ovat sopineet, että kunnan alueella voidaan ennallistaa n. 25 hehtaarin kokonaisuus ojitettuja soita. Yhteistyö on merkittävä ja tehostaa paikallisella taholla toimien vaikuttavuutta.
Lumimuutos
27/01/2025
RELEX Säätiöltä ja Lumimuutokselta merkittävä panostus suo- ja metsäluonnon monimuotoisuuteen Ilomantsissa ja Saamenmaalla
Osuuskunta Lumimuutos on saanut RELEX Säätiöltä Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suuren, 600 000 euron rahoituksen vuosille 2024–2026 luonnonsuojeluun ja ennallistamiseen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Yhteistyöllä turvataan Suomelle omaleimaisten ja arvokkaiden suoalueiden sekä vanhojen metsien säilymistä lisääntyvien taloudellisten paineiden keskellä. Paikalliset asukkaat ja heidän kulttuuriperintönsä ovat toimien ytimessä, ja ennallistamisessa hyödynnetään perimätietoa siitä, millaisia alueet ovat olleet ennen laajamittaista ihmisvaikutusta.
“RELEX Säätiön rahoitus mahdollistaa meille uudet avaukset. Ilomantsissa pystymme uusien alueiden suojelulla ja ennallistamisella kytkemään yhteen ekologisesti arvokkaita alueita kuten harjuluontoa, suppalampia ja soita kansallisesti merkittävän Putkelanharjun-Petkeljärven alueella. Näiden itärajan lähellä sijaitsevien kohteiden suojelu ja ennallistaminen on erityisen tehokasta, koska alueen lajiston ja ekosysteemien palautuminen hyötyvät Venäjän vanhojen metsien ja koskemattomien suoalueiden läheisyydestä. Saamenmaalla Siuttajoella, Inarissa, voimme ostaa hakkuilta turvaan luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeisiä vanhoja metsiä ja ennallistaa ihmistoiminnasta kärsinyttä aluetta yhdessä saamelaisten kumppaniemme kanssa”, kertoo Lumimuutoksen puheenjohtaja Tero Mustonen.
Itärajan läheisellä Koitajoella Lumimuutos jatkaa rahoituksen avulla aiemmin käynnistynyttä laajamittaista koko valuma-alueen ennallistamishanketta. Hankkeessa parannetaan paitsi alueen arvokkaiden suoalueiden tilaa, myös Koitajoen vedenlaatua, joka on vuosikymmeniä kärsinyt metsäojituksista. Veden laadun parantamisen ja kutusoraikoiden kunnostuksen myötä luodaan edellytyksiä uhanalaisen järvilohen ja muiden lohikalojen lisääntymiselle. Paikalliset asukkaat ovat joen tilan seurannassa kiinteästi mukana Jokivahti-toiminnan kautta.
Toimien vaikutuksia luonnon elpymiseen, kuten lajiston ja elinympäristöjen palautumiseen, veden laatuun sekä ilmastopäästöihin seurataan myös tieteellisin menetelmin sekä Ilomantsissa että Saamenmaalla. Näin saadaan tutkimustietoa siitä, miten nopeasti eri elinympäristöjen tilaa voidaan ennallistamalla parantaa ja mitä muita ympäristövaikutuksia siitä syntyy. Tietoa voidaan hyödyntää Suomen toteuttaessa EU:n uutta ennallistamisasetusta, joka velvoittaa jäsenmaita ennallistamaan vähintään 20% maa- ja vesiluonnostaan vuoteen 2030 mennessä.
Lumimuutos on uudenlaisilla keinoilla onnistunut saamaan toimiensa piiriin mittavia pinta-aloja, joiden ennallistaminen ja suojelu toteutetaan yhdessä paikallisten ihmisten kanssa heitä kunnioittaen.
“Lumimuutoksen kunnianhimoinen, ihmisläheinen toiminta tuo toivoa jota tarvitaan. Toisiinsa yhteenkietoutuneet luontokato ja ilmaston lämpeneminen kiihtyvät. Tarvitsemme käytännön esimerkkejä, jotka näyttävät, miten julkilausumat muutetaan vaikuttavaksi toiminnaksi, joka parantaa luonnon tilaa sen tarvitsemassa mittakaavassa. Sinnikkäällä ja kekseliäällä toiminnalla pienikin ihmisryhmä voi saada aikaan merkittäviä liikahduksia kohti parempaa tulevaisuutta”, toteaa Johanna Småros, yksi RELEX Säätiön perustajista.
OSK Lumimuutos on itsenäinen, voittoa tavoittelematon osuuskunta, joka harjoittaa ammattimaista kalastusta, ennallistaa luonnon elinympäristöjä ja tukee luontaistalouksia ympäri maailmaa. Osuuskunnan päämaja sijaitsee Tohmajärvellä, Pohjois-Karjalassa.
RELEX Säätiö parempaan tulevaisuuteen sr edistää monimuotoista luontoa, vakaata ilmastoa ja yhdenvertaisia yhteiskuntia. Säätiö tukee näkemyksellisiä organisaatioita ja aloitteita, jotka toimivat tulevienkin sukupolvien paremman huomisen puolesta. Vaikka säätiöllä on samat perustajat ja samanlainen nimi kuin RELEX Solutions -yrityksellä, säätiö toimii täysin itsenäisesti.
https:
Lumimuutos
07/01/2025
Uusi minidokumentti Linnunsuolta
Uusi englanninkielinen minidokumentti tiivistää Linnunsuon seurantaa. Riistakameroilla neljän vuoden aikana kerätty materiaali osoittaa, miten laaja kosteikkoalue on elpynyt.
Ekologit Antoine Scherer ja Alicia Jarma ovat kuvanneet Linnunsuon kosteikolla Pohjois-Karjalassa neljän vuoden aikana materiaalia lajien paluusta. Riistakameroiden kautta on saatu dokumentoitua ravintoketjujen ja eri lajien paluu. Kokonaisuudessaan 205 lintulajia ja monet nisäkkäät ovat palanneet Linnunsuon alueelle. Boreaalisen vuoden kierto, elämän syklit ja tapahtumat välittyvät tästä 8 minuutin minidokumentista hyvin.
https:
Lumimuutos
23/12/2024
Metsäpeura vie kohti joulua
Englantilainen the Guardian-lehti raportoi metsäpeuratyöstä, joka johdattaa jouluun.
Kaikille yhteistyötahoille ja kumppaneille oikein hyvää Joulua ja 2025!
https:
Lumimuutos
16/12/2024
Alttokankaan ennallistamiskohde ja Storymaps
Tänään on julkaistu Storymaps-artikkeli Alttokankaan saamelaismetsästä. Siinä käsitellään alueen ennallistamista, suojelua ja ensimmäistä ICCA-aluetta saamelaisten kotiseudulta.
Alttokankaan saamelaismetsä, yhteensä n. 72 hehtaaria, sijaitsee Inarin kunnassa ja on Saamenmaan ensimmäinen Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ympäristöohjelman UNEP:in vahvistama ICCA-alue. ICCA (Indigenous and Community Conserved Areas) -alueet (kts. lisää alla) ovat paikallisyhteisöiden ja/tai alkuperäiskansojen itsensä suojelemia, luonnonarvoiltaan merkittäviä kokonaisuuksia. Niitä on ympäri maailmaa. Alttokankaan saamelaismetsä pääsi mukaan keväällä 2024.
Tässä artikkelissa kerrotaan metsästä, siihen liittyvistä kulttuuri- ja luontoarvoista sekä ennallistamis-, tutkimus- ja suojelutoimista, joilla pyritään tukemaan saamelaisten kulttuuria, oikeuksia, elinkeinoja ja alueen käyttöä ja samalla turvaamaan alueen luontoarvot myös tuleville polville. Huomionarvoista on, että sekä saamelaiset että tutkimusryhmä kokevat yhteistyön merkittäväksi ja uudeksi tavaksi toimia.
https:
Lumimuutos
03/12/2024
Merkittävä lisärahoitus USAsta ennallistamisohjelmalle
Climate Breakthrough -ohjelma tukee Elpyvä maisema-ohjelman laajentumista noin 4 miljoonalla eurolla. USAsta käsin toimiva ohjelma tulee rahoittamaan OSK Lumimuutoksen ennallistamisohjelmaa seuraavien kolmen vuoden ajan. Samalla ennallistamistoimet laajenevat myös Pohjois-Amerikkaan boreaalisten soiden osalta.
Climate Breakthrough (Ilmastoläpimurto)-ohjelma on tänään julkaissut vuoden 2024 apurahapäätökset. Yhteensä neljä aloitetta ja toimijaa sai rahoituksen, jonka avulla tavoitteena ovat rohkeat avaukset ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Elpyvä maisema-ohjelman osalta seuraavien kolmen vuoden aikana painopistealueet ovat
• Suomessa aapasoiden, Itäkairan ja Lapin eteläisten luontoalueiden kokonaisuudet, erityisesti Kemijärvellä, Savukoskella, Sallassa ja ennen kaikkea Ranualla. Ranualla ennallistetaan ainakin n. 800 hehtaaria soita ja tarkastellaan myös mahdollisuuksia valuma-aluekunnostuksiin. Lisäksi arvioidaan tuulivoimapaineen roolia maankäytön ja kulttuurimaisemien osalta.
• Pohjois-Amerikassa ensimmäiset suoalueet tulevat keskittymään Minnesotan pohjoisosiin, Kanadassa Hudsoninlahdelle ja Alaskaan. Kolmen vuoden aikana edistetään soidensuojelua ja -ennallistamista sekä vaihdetaan kokemuksia ennallistamisesta, seurannasta ja elinympäristöjen elpymisestä.
Apuraha on n. 4 miljoonaa euroa. Sitä on jaettu vuodesta 2016 alkaen ja n. 20 työryhmää ja toimijaa on saanut sen aiemmin. Tuki tulee Suomeen ensi kertaa. Apurahan mahdollistaa useamman säätiön yhteenliittymä.
https:
Lumimuutos
13/11/2024
ONKAMOJÄRVILLE ESITETÄÄN KOKO JÄRVIALTAAN KUNNOSTUSTA, PÄÄSI YK-REKISTERIIN ENSIMMÄISENÄ JÄRVIALUEENA SUOMESTA
Onkamojärvien tutkimus- ja ennallistussuunnittelu 1 -hanke, joka toimi vuosina 2022-24 on päättynyt. Tiivistäen, toimet jakautuivat vesimittausten ja tutkimuksen toteuttamiseen ja niihin perustuvien uusien kunnostusvaihtoehtojen valmisteluun.
Onkamojärvien tutkimus- ja ennallistussuunnittelu 1 -hanke, joka toimi vuosina 2022-24 on päättynyt. Tiivistäen, toimet jakautuivat vesimittausten ja tutkimuksen toteuttamiseen ja niihin perustuvien uusien kunnostusvaihtoehtojen valmisteluun.
Ensimmäisessä kokonaisuudessa tarkasteltiin laajasti ja systemaattisesti Onkamojärvien limnologiaa, ekologiaa ja maantiedettä. Analyysin yhtenä osa-alueena olivat vesimittaukset. Tämän lisäksi ekologinen ja maantieteellinen tarkastelu piti sisällään kaukokartoitusmateriaalien (viimeiset 100 vuotta) laaja-alaisen tulkinnan (peruskysymys – mistä Onkamoiden pitkäaikaiset ongelmat johtuvat) ja QGIS-analyysin, mukaan lukien Suomessa ensimmäisiä kokonaisekologisia tulkintoja maankäytön, esimerkiksi soiden ja metsien muutoksen temporaalisesta aikasarjasta karttaesityksenä sekä maastokäyntejä ja kalastusinventointien ja saalistilastojen tulkintaa.
Voidaan todeta, että Onkamoiden ”ongelmat” periytyvän vuosikymmenten voimakkaasta maankäytöstä, erityisesti maa- ja metsätalouden saralla. Tämän lisäksi soiden ojitukset ja aikanaan järvien lasku sekä jokien uomien uudelleenjärjestely ovat vaikuttaneet järvien tilaan oleellisesti.
Kahden vuoden aikana hankkeessa koottiin tieteellistä ja käytännöllistä pohjaa Onkamoiden järvialtaiden ja jatkotoimien kärjeksi. Taustana on syytä muistuttaa, että ennen tätä hanketta Onkamoilla oli viety läpi laaja valuma-aluekunnostus viimeisten 15 vuoden aikana, joten harvinaisenakin esimerkkinä Onkamoiden ulkoiseen kuormitukseen on tartuttu ja sitä on pyritty torjumaan mittavin toimin.
Kysymys siitä, mitä seuraavaksi tulisi tehdä, erityisesti tilanteessa, jossa järveä ”edelleen” vaivaavat sinilevä-esiintymät, ei ole helppo ja on syytä todeta, että Suomessa juuri missään vastaavaa kysymystä ei ole kyetty ratkaisemaan. Raportissa esitetään toimia 2020-luvulle.
Tiivistäen ne koostuvat seuraavista suosituksista:
Suosittelemme laaja jatkotutkimuksen käynnistämistä pian:
1. Erityisesti järvien ravinteen osalta kokonaistaseen selvittäminen ja esimerkiksi mittausasemien tai systemaattisen seurannan käynnistäminen/tehostaminen on ensiarvoisen tärkeää, samalla kun itse toimenpiteisiin ryhdytään. Toimien vaikuttavuudesta saadaan myös näin parempaa tietoa lähes reaaliajassa.
2. Valuma-alueen olemassa olevien kosteikkojen, laskeutusaltaiden ja muiden rakenteiden seuranta, ylläpito, tyhjennykset ja tarvittaessa korjaukset
3. Syvänteiden tilanteen laajempi tutkiminen ja tilanteen parantaminen
4. Vesikasvien niittojen kohdistaminen päävaikutusalueille virtaamien lisäämiseksi ja biomassan ja ravinteiden poistamiseksi
5. Hoitokalastuksen jatkaminen
6. Kuivuus- ja tulvariskien hallinta muuttuvassa ilmastossa ja mahdollisesti pidätysaluelaskennan sekä virtaamien seurannan toteuttaminen
7. Onkamoiden saaminen osaksi Euroopan unionin ja Suomen kansallisen ennallistamisohjelman kärkitoteutuskohteita, nyt, kun ICCA-status on saatu.
Kohti 2030-lukua kansainvälisten kokemusten soveltaminen, mukaan lukien kokeelliset ja järeät toimet
Hankkeen aikana Onkamojärvet hyväksyttiin YK:n ympäristöohjelma UNEP:in uuteen ICCA-rekisteriin ensimmäisenä järvialueena Suomesta. Näiden toimien avulla pyrittiin valmistautumaan järvialtaiden sekä lisätutkimustarpeiden osalta laajempaan kansainväliseen rahoitukseen.
Niitä pyritään edistämään tämän selvityshankkeen jälkeen OSK Lumimuutoksen ja muiden sidosryhmien toimesta. Hanke on ollut osa ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja saanut ohjelmasta rahoitusta.
http:
Lumimuutos
17/09/2024
Uusi dokumenttielokuva Koitajoelta
Yhdysvaltalainen tuotantoyhtiö PrettyGoodProductions ja OSK Lumimuutos ovat saaneet n. kolmen vuoden työn jälkeen uuden dokumenttielokuvan Koitajoelta valmiiksi. Se on vapaasti katsottavissa verkossa.
”Laulua nuottaamassa” (Seining for a Song) on yhdysvaltalaisen elokuvaohjaaja Thomas Millerin dokumenttielokuva, joka käsittelee Itä-Suomessa sijaitsevan Koitajoen historiaa, kulttuuria ja luontoa.
Elokuvan keskiössä on maanlaajuisestikin ainoa jokinuottausperinne, joka uudistaa uhanalaisen planktonsiian kutualueita. Samaan aikaan kylien kulttuuri on muuttunut ja myös luonnon ennallistamiseen herätty.
Elokuva on osa osuuskunnan laajaa ennallistamistoimintaa Koitajoella.
https:
Lumimuutos
13/09/2024
BBC raportoi ennallistamisohjelmasta
Englannin yleisradioyhtiö BBC raportoi laajasti Linnunsuon ja ennallistamisohjelman kehyksestä.
Jutussa käsitellään kalastajien roolia tunnistamaan ympäristömuutoksia, ennallistamisohjelman kasvua ja Linnunsuon tuloksia, sekä kansainvälisiä yhteyksiä joita ennallistamispuolella on syntynyt.
https:
Lumimuutos
15/08/2024
Mika Honkalinnan elämäntyön kunniaksi Kiuasvaaran ennallistamisalue
Mika Honkalinna (s. 8. elokuuta 1964, Anjala) on suomalainen luonnonvalokuvaaja ja kirjailija. Vuodesta 2018 Honkalinna on työskennellyt OSK Lumimuutoksen kanssa dokumentoiden ja inventoiden Elpyvä maisema -ohjelman kohteita. Vuonna 2023 Mikan Suo Siellä -kirja palkittiin vuoden luontokirjana Suomessa, ja useat kirjan kuvat ovat ohjelman kohteilta. Juhlistaakseen Mikan merkkipäivää ja elämäntyötä perustamme Kiuasvaaran 18 hehtaarin suo- ja metsä-alueen Honkalinnan nimikkokohteeksi. Kohde sijaitsee Pudasjärven Jaurakkajärvellä.
Honkalinna on syntynyt ja elänyt suuren osan elämästään Kymenlaaksossa Kaakkois-Suomessa, mutta asuu nykyisin Limingassa Pohjois-Pohjanmaalla. Hän toteaa:
"Kuvani ja tarinani syntyvät pohjoisten havumetsien ja soiden keskellä ja usein pohjoisen talven, lumen ja jään keskellä selviytymisen sekä talven estetiikan innoittamana. Useimmiten kuvitetut tarinani kietoutuvat ihmisen ja luonnon välisten suhteiden ympärille ja yrityksiin niiden ymmärtämiseksi. Jyrkkä vuodenaikojen vaihtelu, talven kaamos, valoisat kesäyöt ja pohjoisen Fennoscandian monimuotoinen maisema luovat kiehtovat olosuhteet valokuvaamiselle ja luonnossa liikkumiselle."
https:
